Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Keinulaudalta normaaliin elämään.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti eriasteisia masennus- ja maniakausia tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
Mielenterveys, masennus, ahdistus, uupumus
TAVOITTEENA HYVÄ MIELI

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti eriasteisia masennus- ja maniakausia tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Yliaktiivisuus- eli maaninen vaihe alkaa usein äkillisesti ja kestää kahdesta viikosta viiteen kuukauteen. Masennusvaiheet kestävät keskimäärin noin kuusi kuukautta, mutta vanhuksia lukuun ottamatta harvoin yli vuoden.

Maniavaiheessa ja sen lievemmässä muodossa hypomaniassa mieliala kohoaa liiallisesti tai muuttuu kiihtyneeksi ja ärtyneeksi. Myös puheliaisuus lisääntyy ja unen tarve vähenee, ajatustoiminta kiihtyy, toimeliaisuus ja fyysinen rauhattomuus lisääntyvät. Lievän yliaktiivisuuden ja erityisesti maniajaksojen aikana saatetaan käyttäytyä uhkarohkeasti, esimerkiksi hakeutua harkitsemattomiin ihmissuhteisiin tai käyttäytyä liikenteessä muista piittaamatta, käyttää päihteitä holtittomasti tai olla talousasioissa harkitsemattomia. Maniassa toimintakyky laskee, mutta suuruuskuvitelmat pyörivät ajatuksissa.

Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus, johon yleensä liittyy uusiutuvia sairausjaksoja, joiden välilläkin on usein oireita. Hypomaniaan ei liity merkittävää työ- ja toimintakyvyn laskua. Masennusvaiheessa sairastuneella on huomattava riski itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypit

Tyypin I kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Harvinaisessa muodossa on todettavissa vain toistuvia manioita.

Tyypin II kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on masennustiloja ja lieviä yliaktiivisuusvaiheita eli hypomanioita. Yksikin mania muuttaa diagnoosin tyypiksi I.

Sekamuotoiselle jaksolle on tyypillistä, että hypomaaniset, maaniset ja masennusoireet esiintyvät samanaikaisesti tai vaihtelevat hyvin tiheästi. Aiemmin on ollut ainakin yksi mielialahäiriön jakso, ja ajankohtaisen jakson aikana sekä maanisia että masennusoireita on esiintynyt suurimman osan aikaa vähintään kahden viikon ajan.

Miten sairaus alkaa?

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan yleensä nuorena aikuisena, mutta sairastumisikä voi vaihdella lapsuudesta vanhuuteen.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista vain harva hakee itselleen hoitoa sairauden alkuvaiheessa, lievän yliaktiivisuuden eli hypomanian vuoksi ei juuri kukaan. Vasta vakava ja pitkäkestoinen masennustila aiheuttaa niin suurta kärsimystä, että siihen haetaan hoitoa.

Manian aikana hoitoon tullaan toisten aloitteesta ja usein myös omasta tahdosta riippumatta. Ainakin osalla sairastuneista unen puute altistaa manialle. Stressaavat elämäntapahtumat saattavat lisätä uuden sairausvaiheen riskiä.

Muitakin oireita ja sairauksia

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä vaikeuksia toiminnanohjauksessa sekä kielellisen muistin häiriöitä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lisäksi saattaa puhjeta samanaikaisesti myös jokin muu psykiatrinen sairaus, kuten ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, alkoholiriippuvuus, syömishäiriö tai jokin muu persoonallisuushäiriö.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on keskimääräistä enemmän ruumiillisia sairauksia. Merkittävimpiä oheissairauksia ovat tyypin 2 diabetes ja verenkiertoelinten sairaudet; ja kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin onkin lähes kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Toteaminen

On tärkeää selvittää, onko kyse kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vai pelkästään masennuksesta. Jos kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan pelkästään masennuslääkkeellä, voi masennus kääntyä maniaksi tai taudinkuva muuttuu tiheäjaksoiseksi.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön erottaminen tavallisesta masennuksesta on vaikeaa etenkin silloin, kun kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa masennusjaksolla. Tieto lähisukulaisen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saattaa auttaa oikeaan päätelmään. Viive oireiden alkamisesta oikeaan diagnoosiin on keskimäärin kahdeksan vuotta.

Hoito ja kuntoutus

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito on joko akuuttihoitoa tai ylläpitohoitoa. Akuuttihoidon tavoitteena on oireettomuus.

Ylläpitohoito alkaa, kun oireita ei enää ole tai ne ovat lieviä ja ohimeneviä. Ylläpitohoidon tavoitteena on estää mielialahäiriöjaksojen uusiutuminen. Taudin uusien pahenemisvaiheiden estämiseksi tarvitaan siis yleensä jatkuvaa lääkitystä ja seurantatapaamisissa arvioidaan hoidon tehoa ja mielialapäiväkirjan avulla mielialojen vaihtelua.

Hoidon perustan muodostavat mielialaa tasaavat lääkkeet ja toisen polven psykoosilääkkeet. Mielialaa tasaavia lääkkeitä ovat litiumin lisäksi muun muassa valproaatti, lamotrigiini ja karbamatsepiini, joita käytettään myös epilepsian hoidossa. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä tarvitaan yleensä jatkuvaa lääkitystä. Sitoutuminen lääkehoitoon on tärkeää, koska huono sitoutuminen lääkehoitoon lisää sairaalahoitoa.

Psykoterapeuttisessa hoidossa tuetaan, sitoutetaan lääkehoitoon ja pyritään tunnistamaan mielialajaksot mahdollisimman varhain. Sairaus on raskas sekä sairastuneelle itselleen että lähimmäisille, joten on tärkeää lievittää potilaan ja hänen omaistensa vaikeuksia sopeutua sairauteen.

Usein perinnöllistä

Tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava perinnöllinen alttius. Myös tyypin II kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy perinnöllistä alttiutta. Stressaavat elämäntapahtumat saattavat lisätä uuden sairausvaiheen riskiä. Ainakin osalla sairastuneista unen puute altistaa manialle.


Suositeltavat terapeutit

psykoterapeutti Saara Joronen

Saara Joronen

psykoterapeutti
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, nuoret
Kela-oikeudet: yksilöterapia
Suuntaus: kognitiivinen
Koulutus: kognitiivinen psykoterapeutti YET, sairaanhoitaja
psykoterapeutti Katri Keijonen

Katri Keijonen

psykoterapeutti, työnohjaaja
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset
Kela-oikeudet: toistaiseksi ei mahdolllisuutta ottaa uusia kela-asiakkaita, vanhempien ohjaus, yksilöterapia
Suuntaus: ratkaisukeskeinen
Koulutus: ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ET, psykiatrian sairaanhoitaja, skeematerapia (3op)
psykoterapeutti Riitta Kuukka

Riitta Kuukka

psykoterapeutti
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, nuoret
Kela-oikeudet: toistaiseksi ei mahdolllisuutta ottaa uusia kela-asiakkaita, vanhempien ohjaus, yksilöterapia
Suuntaus: kognitiivinen
Koulutus: kognitiivinen psykoterapeutti YET, erikoissairaanhoitaja
psykoterapeutti Jari Sokura

Jari Sokura

psykoterapeutti, työnohjaaja
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, nuoret, parit
Kela-oikeudet: vaativa lääkinnällinen kuntoutus, vanhempien ohjaus, yksilöterapia
Suuntaus: psykodynaaminen
Koulutus: epävakaan persoonallisuushäiriön hoito (2-vuotinen koulutus), psykoanalyyttinen työskentely pikkulapsiperheiden kanssa, psykodynaaminen psykoterapeutti VET, psykoterapian kouluttajakoulutuksessa, sosiaalityön pätevöintisyyskoulutus, työnohjaaja, sosiaalikasvattaja
psykoterapeutti Jaana Svinhufvud

Jaana Svinhufvud

psykoterapeutti, työnohjaaja
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, nuoret
Kela-oikeudet: vaativa lääkinnällinen kuntoutus, yksilöterapia
Suuntaus: kriisi- ja traumaterapia
Koulutus: diakonissa, EMDR-terapeutti II-taso, vakavien traumojen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito, emotionaalisen trauman hoito (5pvä), sairaanhoitaja, työnohjaaja
psykoterapeutti Pirjo Timperi

Pirjo Timperi

psykoterapeutti, työnohjaaja
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, lapset, nuoret, parit
Kela-oikeudet: vaativa lääkinnällinen kuntoutus, vanhempien ohjaus, yksilöterapia
Suuntaus: ratkaisukeskeinen
Koulutus: ratkaisukeskeinen psykoterapeutti YET, EDxTM, hyvinvoinnin valmentaja, kehokeskeiset hoidot, kognitiivis-analyyttiset perusopinnot, lasten tunnetaito-ohjaaja koul., NLP-trainer, työnohjaajakoulutus (ratkaisukeskeinen YET), emotionaalisen trauman hoito (5pvä), mindfulness-ohjaaja, sairaanhoitaja, EFT, elämäntaidon valmentaja, skeematerapia (3op)
psykoterapeutti Sari Toivola

Sari Toivola

psykoterapeutti
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset
Kela-oikeudet: toistaiseksi ei mahdolllisuutta ottaa uusia kela-asiakkaita, yksilöterapia
Suuntaus: ratkaisukeskeinen
Koulutus: ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ET, Kätilö, psykiatrinen sairaanhoitaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, ammatillinen opettaja ja erityisopettaja, ratkaisukeskeisten taideterapeuttisten työmenetelmien ohjaaja - Solution Focused Art ®
psykoterapeutti Sanna Värtö

Sanna Värtö

psykoterapeutti, psykologi
Vastaanotto: Kipparinkatu 1, Lappeenranta
Palvelukielet: suomi
Kohderyhmä: aikuiset, nuoret
Kela-oikeudet: toistaiseksi ei mahdolllisuutta ottaa uusia kela-asiakkaita, vanhempien ohjaus, yksilöterapia
Suuntaus: kognitiivinen
Koulutus: kognitiivinen psykoterapeutti YET, psykologi, psykologian maisteri PsM

Tiedustelut

Asiakaspalvelumme neuvoo maksutta ajanvarausten, Kela-korvausten sekä terapiamuodon ja terapeutin valinnan kysymyksissä. Terapeuttien ammatillista neuvontaa saa verkkoneuvontapalvelusta tai varaamalla ajan vastaanotolle.

Haluatko kysyä terapiasta tai työnohjauksesta? Ota yhteyttä.
Kysymyksesi:
Sähköpostiosoitteesi:

Asiakaspalvelumme vastaa sinulle henkilökohtaisesti yhden työpäivän sisällä. Neuvonta on sinulle maksutonta.

Ajanvaraukset ja tiedustelut verkossa, sähköpostitse tai puhelimitse
044 4141 000