Masennus lamauttaa toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa kärsimystä sairastuneelle sekä hänen läheisilleen. Masentuneena yhteydenpito ystäviin helposti unohtuu, eivätkä aiemmin mielihyvää tuottaneet harrastukset enää tunnu kiinnostavilta. Vuorovaikutus vaikeutuu masentuneen tulkitessa asioita helposti liian negatiivisesti. Yleinen väsymys ja huono itsetunto vaikeuttavat työhön tai opiskeluihin keskittymistä sekä normaalien arkitehtävien suorittamista. Kipukynnys madaltuu ja kipua koetaan herkemmin.
Masennuksessa serotoniinin ja noradrenaliinin pitoisuudet vähenevät, mikä heikentää laskevien hermoratojen mahdollisuutta säädellä kivun kokemusta normaalilla tavalla. Tällöin kipukynnys madaltuu ja kipua koetaan herkemmin. Masentuneena koetaan siten kipuna sellaisetkin elimistön tuntemukset, joita normaalitilassa ei kipuna aistittaisi. Tämän ajatellaan olevan selitys sille, miksi niin monet masennuspotilaat kärsivät erilaisista kipuoireista, kuten selkä-, lihas- ja nivel- ja vatsakivuista sekä päänsärystä. Jopa reilulla kahdella kolmasosalla masennuksesta kärsivistä on raportoitu esiintyvän emotionaalisten (tunne-) oireiden lisäksi erilaisia kipuja.
Mikäli masennus pitkittyy ja vaikeutuu, se aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia ja kärsimystä elämänilon kadotessa. Toivottomuus ja kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia. Ne voivat ilmetä toiveina, että kuolisi ja pääsisi pois kaikesta kärsimyksestä. Masentuneena tällaiset ajatukset saattavat tuntua jopa vapauttavilta.
Tutkimukset osoittavat kiistattomasti psykoterapian tuloksellisuuden masennuksen hoidossa. Psykoterapeuttisen hoidon tuloksellisuuteen vaikuttaa keskeisesti potilaan ja psykoterapeutin välinen terapeuttinen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde. Vuorovaikutuksessa tapahtuu myös oppimista. Psykoterapialla voidaan vaikuttaa niin aivojen toimintaan kuin mahdollisesti rakenteeseenkin. Psykoterapia voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Pitkäkestoisesta psykoterapiasta voi olla hyötyä etenkin, jos masennuksen lisäksi ongelmana on syvempää persoonallisuuteen liittyvää herkkyyttä tai masennus on pitkäkestoista.
Lievään masennukseen lyhyt psykoterapiajakso voi olla riittävä. Vaikeamman masennuksen hoidossa sekä lääkehoito että pitkä kuntoutuspsykoterapia voivat molemmat olla tarpeellisia. Lääkehoidon tai pitkäkestoisen psykoterapian tarpeen arvioi psykiatri. Pitkäkestoiseen työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen tähtäävään psykoterapiaan voimme hakea sinulle Kela-tukea.
Vastaanotto:
Fransuntie 10, 62200 Kauhava
Palvelukielet:
suomi
Kohderyhmä:
aikuiset, lapset, nuoret, perheet
Kela-oikeudet:
yksilöterapia
Suuntaus:
ratkaisukeskeinen
Koulutus:
psykoterapeutti YET, ratkaisukeskeinen psykoterapeutti YET, skeematerapia, kätilö, sairaanhoitaja
|