Peliriippuvuus syntyy sekä tietokoneella pelattaviin peleihin että rahapeleihin. Suomessa noin 130 000:lla on rahapeliongelma. Suurin peliongelmaisten ryhmä muodostuu nuorista miehistä. Nykyisin merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu verkossa. Pelaaminen jaetaan neljään luokkaan:
Ongelmaksi kasvaessaan pelaaminen ei enää tarjoa mielekkäitä elämyksiä, vaan pelaaminen on pakonomaista. Ajattelu ja koko elämä on pelaamiseen keskittynyttä. Pelaaja tuntee riippuvuudestaan häpeää ja syyllisyyttä, mutta ei kykene irrottautumaan pelaamisesta. Ihmissuhteet kärsivät. Heikko itsekontrolli, impulssien pidättämisen vaikeus on yhteydessä peliongelmaan. Persoonallisushäiriöt ovat tavallisia.
Peliongelma tuo mukanaan muita psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia. Vuorokausirytmi vääristyy pelaamisen jatkuessa läpi yön. Muut elämän toiminnot jäävät syrjään toissijaisina. Sosiaaliset kontaktit ovat siirtyneet nettiin. Pelaaja tulee riippuvaiseksi eri puolelta maailmaa tulevista pelitovereistaan, joita hän ei ole koskaan elävänä tavannut. Talous romahtaa pelissä menetettyjen varojen johtaessa jatkuvan lainaamisen ja ylivelkaantumisen kierteeseen.
Peliongelmaisella on suuria vaikeuksia hoitaa talouttaan ja ongelmat pahenevat peliongelmaisen laittaessa toivonsa pelivoittoihin. Aine ja toiminnalliset riippuvuudet kasaantuvat helposti samoille ihmisille. Monella peliongelmaisella jopa 75 %:lla on myös alkoholiriippuvuus.
Pelaamisesta on tullut tunteiden hallinnan keino. Ilo ja suru koetaan pelaamisessa. Tutkimuksissa on havaittu häiriöitä peliriippuvaisten aivojen palkitsemisjärjestelmissä. Syy peliongelmaan saattaa aiheutua aivojen palkitsemisjärjestelmän liian nopeasta ja voimakkaasta aktivoitumisesta. Pelaamattomuus aiheuttaa sietämätöntä ahdistusta.
Usein avun hakeminen hävettää peliongelmaista. Peliongelmainen ei kaipaa muiden neuvoja, vaan hän haluaa ratkaista itse ongelmansa. Ongelman tunnistaminen on kuitenkin ensimmäinen askel parantumisen tielle. Terapeuttisessa prosessissa pureudutaan pelaamisen taustalla oleviin syihin, jolloin elämänlaatu paranee. Pelaamisen rinnalle löytyy vähitellen uusia elämänsisältöjä ja tunne elämän hallinasta palautuu.
Vastaanotto:
Yliopistonkatu 38, Jyväskylä
Palvelukielet:
englanti, suomi
Kohderyhmä:
aikuiset, nuoret, parit
Kela-oikeudet:
ei vielä oikeuksia
Koulutus:
psykologi, EMDR-terapeutti II-taso, sensorimotorinen psykoterapia I-taso (kehokeskeinen lähestymistapa), työterveyspsykologi, työnohjaaja
Kokemus:
ahdistuneisuushäiriöt, defusing, dissosiaatio, EMDR-terapia, fobiat, hengelliset asiat, ikääntymisen ja eläköitymisen ongelmat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, kriisi- ja traumaterapia, kriisi- ja tukikeskustelut, lapsettomuus, masennus, olemisen ja elämän pohdinta, parisuhdeterapia, peliriippuvuus, perheväkivalta, post-traumaterapia, purkukeskustelu, sijaisvanhempien tuki, sosiaalisten tilanteiden pelko, sovellettu rentoutus, sovittelu ristiriitatilanteissa, surun käsitteleminen, suuttumuksen hallinta, traumaattiset elämäntilanteet, työssäjaksaminen, työuupumus, unettomuuden lääkkeetön hoito, vanhempainohjaus ja -tuki, voimaannuttava lyhytterapia
|
Asiakaspalvelumme neuvoo maksutta ajanvarausten, Kela-korvausten sekä terapiamuodon ja terapeutin valinnan kysymyksissä. Terapeuttien ammatillista neuvontaa saa verkkoneuvontapalvelusta tai varaamalla ajan vastaanotolle.